Tähän asti kävelin, mutta kuinkas sitten kävikään…?

feet-717507_640Hyödynnämme rakkaita jalkojamme mitä moninaisimmissa toimissa päivittäin. Juoksemme huviksemme tai ehtiäksemme junaan, ravaamme portaita ylös ja alas, treenaamme salilla ja löhöämme sohvalla. Jalat tukevat meitä ja johdattavat meidät paikkoihin ja tilanteisiin. Tarpeen mukaan myös poistumme paikalta mahdollisimman nopeaan tahtiin. Kehomme ja sille asettamamme vaatimukset ja halut ovat varsin erilaisia, mutta toiminnan jatkuvuus ja sujuvuus on aina toivottavaa.

Kun liikut ja käytät jalkojasi päivän aikana paljon esim. työssä, salilla tai juostessa, on hyvä muistaa pitää lepopäiviä. Tämä ei tarkoita totaalista vuodelepoa, vaan esimerkiksi saliharjoittelussa voi välillä keskittyä käsien treenaamiseen ja juoksemisen sijaan voit kävellä. Pururata, metsäpolku ja muut pehmeämmät alustat ovat armeliaampia nivelille. Vesijuoksu on myös tehokasta, mutta sen lisäksi on hyvä tehdä jotain ei-vetistä, jotta luusto saa tarpeeksi rasitusta.

Jalkojen hyvinvoinnin kannalta ei ole pakollista harrastaa jotain tiettyä liikunta. Olennaista on, että käytät jalkojasi monilla eri tavoilla ja liikut. Tärkeää on myös tarpeeksi isot ja juuri sinun jalkoihisi soipivat ja kengät sekä sopivat sukat. Väärillä kenkä- ja sukkavalinnoilla voit saada aikaan yllättävän paljon murhetta. Perimämme määrää toki paljon siitä miltä näytämme, kuinka hyvin pystymme juoksemaan spurtteja tai kuinka pitkiä hyppyjä onnistumme tekemään. Ravinnolla, ympäristöllä ja sillä kuinka käytämme kehoamme on kuitenkin myös valtava vaikutus. Kehomme ilmentävät sitä miten niitä on käytetty. Toisin sanoen, jos haluat pystyä kantamaan saunavedet joesta 20 vuodenkin päästä, sinun on paras aloittaa kantaminen nyt.

Ikä, rasitus ja onnettomuudet vaikuttavat kehoihimme, mutta eivät automaattisesti ole este terveille ja liikkumiskykyisille jaloille. Monipuolisen jalkojen ja ylipäätään kehon käytön lisäksi erilaiset tasapainoa, liikkuvuutta ja lihaskuntoa tehostavat tekemiset ja harjoitteet ovat hyödyllisiä ikään ja kuntoon katsomatta. Onnettomuuksien jälkeen ja iän karttuessa niiden tärkeys ja tarpeellisuus kuitenkin vain kasvaa.

Lihaskuntoa ajatellen kuntosali on kätevä paikka. Ei kuitenkaan ole mitään estettä esimerkiksi kyykkyjen ja varpaillenousujen tekemiseen kehonpainoa hyödyntäen kotona tai vaikka puistossa. Rankemman treenin päätteksi on hyvä vaikkapa jaloitella tai uida kevyesti pari minuuttia. Näin keho palautuu nopeammin etkä ole yhtä todennäköisesti kipeänä myöhemmin. Kunnollinen nesteytys ja riitävä ravinnon saanti ovat myös tärkeitä. Nääntyneessä tilassa keho ei todellakaan pysty huolehtimaan itsestään kunnolla.

Tasapainoillessa keskivartalon ja pakaroiden lisäksi etenkin nilkat joutuvat kunnon treeniin. Tästä syystä erilaisten nilkkavammojen jälkeisessä kuntoituksessa onkin olennaista olla tasapainoharjoittelua. Alussa etsitään oikea asento kahdella jalalla, sitten yhdellä seisten ja lopulta voidaan hyödyntää tasapainolautaakin erilaisilla tavoilla. Tasapainoa etsiessä voi alussa olla melko hukassa, joten avun pyytäminen esim. osteopaatilta tai fysioterapeutilta saattaa olla tarpeen.

Käytännönläheisempi tapa parantaa tasapainoaan löytyy metsästä. Sienestäessä, marjassa ja ihan vain kävellessä metsäpoluilla keho joutuu hakemaan uutta asentoa paljon useammin kuin tasaisella asfaltilla. Tämän lisäksi aistit ja aivot saavat uudenlaisia ärsykkeitä ja mieli rauhoittuu. Jos lähdet uusille reiteille, ota mukaan seuraa tai ainakin kerro jollekin mihin olet menossa. Muista myös ladattu puhelin. Etpähän eksy turhan pitkälle metsäretkelle…

Jos kärsit huimauksesta ja ongelmista tasapainon kanssa etkä tiedä syytä, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Oireet voivat liittyä mm. korviin, verenpaineeseen, lääkitykseen tai näköön ja vaatia tarkempaa seurantaa tai tutkimista. Onneksi suurimmassa osassa tapauksista taustalla ei ole mitään vakavaa ja syynä on pään ja niska-hartiaseuden jännitys tai hyvälaatuinen asentohuimaus. Kumpaankin voi saada apua harjoitteista ja osteopaattisesta hoidosta. Tärkeintä on ettet jää yksin huimauksen kanssa.

Istuminen on ihmiselle luonnollinen tapa viettää aikaa jonkin aikaa. Tuokioiden venyessä tunneiksi ja asennon pysyessä samana ja hyvin kokoon taitettuna on tilanne huonompi. Monen työ koostuu paljolti näytetyöstä tai sisältää muuten vain paljon istumista. Riippuen työstäsi, voit istumisen sijaan seistä ainakin välillä. Monelta onnistuu ainakin takamuksen nostaminen penkistä pari kertaa tunnissa. Lisäksi voit heilutella ja pyöritellä selkää, käsiä ja jalkoja noustessasi ylös.

Pyri pitämään molemmat jalat alhaalla ja vältä polvien ja nilkkojen jatkuvaa koukussa pitämistä. Mieluummin keinuta jalkojasi ja muuta kehoasi kevyesti eri suuntiin. Takamuksen puutuessa kipaise juomassa lasi vettä ja herättele ahterisi uudelleen eloon… Jos nouseminen ei onnistu, (esim. bussikuskit) voit kuitenkin helpottaa kehosi olotilaa vaihtelemalla hieman asentoasi ja liikuttamalla selkää kevyesti puolelta toisella, vaikka musiikin tahdissa. Tarkempia neuvoja ja ohjeita asennoista ja ideoita taukojumppiin tai muuhun vastaavaan jaan myöhemmässä kirjoituksessa.

Erilaiset liikkuvuusharjoitteet ovat hyödyllisiä etenkin paljon istuville ja jäykkyydestä tai kivuista kärsiville. Liikkuvuusharjoitteella tarkoitan tässä yhteydessä liikkeitä, joilla voit tehostaa paikallista aineenvaihduntaa sekä liikkeen määrää ja/tai laatua. Monessa tapauksessa erilaisten liikesarjojen tekeminen ja ylipäänsä kehon liikuttaminen ja käyttäminen eri tavoin voi helpottua. Keskittyminen liikettä tehdessä kohdistuu kuitenkin tietylle pienemmälle alueelle.

Istu sängyn reunalla tai tuolilla, sen verran korkealla, että jalat eivät kosketa maata/lattiaa. Pidä jalkasi mahdollisemman rentona ja paina kädelläsi kevyesti oikeaa säärtäsi. Näin saat heilutettua polveasi passiivisesti eteen ja taakse. Voit muuttaa suuntaa painamalla enemmän sivusta tai pyörittävämmän liikkeen painamalla pohkeesta. Jatka liikutusta minuutin tai pari ja siirry sitten toiseen jalkaan. Liikkeen pitäisi pikku hiljaa helpottua ja jalan tuntua kevyemmältä. Tämä liike on erityisen hyvä, jos polvesi ovat kipeät tai oireilevat kävellessä. Samassa asennossa tai lattialla istuen voit ottaa molemmilla käsillä kiinni jalkaterästäsi ja liikutella nilkkaa, varpaita ja kantapäätä eri suuntiin, alussa kevyesti ja jatkossa voimakkaammin mielesi mukaan. Tee liikkeet aina molemmilla jaloilla, vaikka vain toinen olisi jäykkä tai kipeä.

Lonkkaan kohdistuvassa liikkeessä on helpompi olla makuuasennossa. Koukista oikea polvesi ja ota siitä kiinni yhdellä tai molemmilla käsilläsi, tuoden jalkaa lähemmäksi itseäsi. Vasemman jalan voit pitää suorana tai koukistaa, jos se tuntuu miellyttävämmältä aluksi. Pidä oikea jalkasi rentona ja tuo lonkkaasi pyörittävää liikettä ohjaamalla jalkaa polvesta käsin. Pysähdy ja kohdista pienempää pyörivää liikettä kohdissa, jotka tuntuvat jäykemmiltä. Voit laajentaa liikerataa sitä mukaa kuin sinusta tuntuu hyvältä. Liikkeet saavat tuntua jäykiltä ja kiristäviltä alussa, mutta kovaa kipua ei pitäisi tulla. Jos näin tapahtuu, älä jatka liikettä.

Jalkojen hyvinvoinnin edistämiseksi voit tehdä paljon ihan itseksesi, mutta joskus apu on tarpeen. Esimerkiksi isompien haavojen, loukkaantumisten jälkeen tai jalkojen pettäessä alta on lääkärissä käynti tarpeellista. Jos koet jalkasi jäykiksi, kärsit kivuista ja selkäkin oireilee, voi olla hyvä pyytää ulkopuolista apua ainakin alussa. Jalkaterapeuteilta saa hyvää apua etenkin jalkaterän alueen vaivoihin. Mm. osteopaatti ja fysioterapeutti voi auttaa myös tällä aluella sekä jaloista ylemmäksi ja laajemmalti koko kehon alueella. Kireät takareidet, kipeä polvi, selkäkivut ja kivulias käveleminen ovat hyviä syitä ottaa yhteyttä. Voit samalla saada tarkempaa ohjausta itsehoito puolelle ja tutustua paremmin kehosi toimintaan. Terveet jalat, parempi mieli! 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*