Usein kysyttyjä kysymyksiä

1. Miltä hoito tuntuu?

Useimpien mielestä osteopaattinen hoito on rentouttavaa ja miellyttävän tuntuista. Moni nukahtaakin hoidon aikana kerran tai pari. Jotkut kokevat olonsa piristyneeksi ja lämpimäksi. Yleensä kehoa on helpompi liikutella ja olo on kevyempi. Se miltä hoito itsessään loppujen lopuksi tuntuu riippuu siitä mitä hoidetaan ja kuinka.  Hoitotyyli valitaan kullekin ja kuhunkin tilanteeseen sopivaksi, joten tiettyä yhtä kaavaa hoidon sisällöstä ei ole. Yleensä hoidon aikana liikutan hoidettavaa aluetta esim. kättä eri suuntiin tai mahdollisesti pyydän hoidettavaa liikuttamaan sitä itse. Riippuen tarpeesta käyn läpi myös kehon muita alueita, kuten selkä, niska ja pää. On yksilöllistä kuinka kukin tämän kokee, pyrkimyksenä on kuitenkin rentouttaa keho, joten suoranaista kivun tuottamista vältän hoidossa. Miltä hoito tuntuu sinusta, selviää kun varaat ajan ja tulet vastaanotolle. Voit toki myös kysyä asiasta tarkemmin vielä puhelimitse, kerron mielelläni lisää.

2. Sattuuko hoito?

Osteopaattinen hoito on yleensä miellyttävää enkä kuvailisi sitä kivuliaaksi. Jos hoidettavalla on kovia kipuja jo tullessa on hoito mitä todennäköisemmin ainakin alussa ikävämmän tuntuista kuin, jos kipuja ei olisi. Tarkoitukselliseen kivuntuottoon hoidossa ei kuitenkaan pyritä, päinvastoin. Mitä rennompi ja kivuttomampi hoitokokemus on, sitä todennäköisempi on hoidon auttaminen vaivaan. Jotkut hoitotekniikat ovat suorempia ja enemmän reaktioita aikaansaavia kuin toiset ja tietyt kehon alueet reagoivat herkemmin hoitoon kuin muut. Mainitsen näistä kuitenkin tarpeen mukaan ennen hoitoa tai sen aikana. Jos jokin tuntuu liian kivuliaalta tai muuten epämiellyttävältä, niin hoitotyyliä voi aina muokata hoidettavalle sopivammaksi. Lisäksi kysyn hoidon aikana hoidettavan tuntemuksia säännöllisesti ja muokkaan hoitoa tämän sekä kehon reaktioiden pohjalta.  Jos hoito tai omat reaktiot siihen mietityttävät, niistä voi aina kysyä tarkemmin, vastaan mielelläni.

3. Mistä tiedän onko hoitaja oikeasti osteopaatti?

Osteopaatti on nimikesuojattu ammatti, joten sitä saa harjoittaa osteopaatti nimellä vain asianmukaisen koulutuksen saanut ja valmistunut ammattilainen. Hoitajasi oikeuden harjoittaa osteopaatin ammattia selviää Terhikistä. Kirjoita hoitajan etu- ja sukunimi tai rekisteröintinumero ja näet hänen ammatinharjoittamisoikeutensa sosiaali- ja terveysalalla. Osa osteopaateista voi olla myös vaikkapa fysioterapeutti tai koulutettu hieroja, olennaista on, että osteopaatti löytyy myös oikeuksista. Jos et löydä hoitajan nimeä ollenkaan tai sanaa osteopaatti, niin tällöin kyseisellä henkilöllä ei ole oikeutta toimia osteopaattina.

Jos sinulla ei ole vielä nimeä tiedossa, vaan haluat vain löytää osteopaatin tietyltä alueelta, voit käydä Suomen Osteopaattiliiton sivuilla. Kaikki sivuilla näkyvät osteopaatit ovat oikeasti osteopaatteja, sillä liitto hyväksyy jäsenikseen vain tarvittavan koulutuksen suorittaneet. Liittoon kuulumattomat osteopaatit voivat olla osteopaatteja, tietojen tarkistus vain Terhikistä. Kaikki osteopaatit eivät siis kuulu liittoon, mutta kaikki liittoon kuuluvat osteopaatit ovat osteopaatteja.

4. Millainen koulutus osteopaateilla on?

Osteopaatin koulutus on nelivuotinen ja sisältää paljon oppitunteja anatomiasta ja fysiologiasta sekä siitä kuinka soveltaa niitä käytännössä eli toiminnallista anatomiaa. Koulutuksen aikana käydään läpi monenlaisia eri hoitotekniikoita ja -tyylejä, niin teoriassa kuin käytännössäkin. Käytännön harjoittelu eli ihmisten hoitaminen on myös iso osa koulutusta. Valmistunut osteopaatti on tuki- ja liikuntaelimistön asiantuntija. Tällä hetkellä Suomessa on kolme osteopaattikoulua, kaksi yksityistä ja yksi ammattikorkea pohjainen. Itse olen valmistunut Metropolian Ammattikorkeakoulusta. Lisää tietoa koulutuksesta löytyy esimerkiksi tästä. Ainakin tällä hetkellä oma kuvani löytyy sivun oikeasta yläreunasta.

5. Voinko tuoda lapseni hoitoon?

Kyllä voit. Osteopatia sopii hoitomuotona niin ihmisille kuin eläimillekin “vauvasta vaariin” periaatteella. Hoito muokataan kullekin sopivaksi ja tarpeita vastaavaksi. Hoidettavan ikä tai koko ei ole este hoidolle, niiden pohjalta vain valitaan sopivimmat hoitomuodot. Pienen lapsen kanssa aikuisen mukana olo korostuu haastatteluosiossa tulosyiden ja yleisen terveydentilan osalta. Isommat lapset ja teinit voivat jo itse kertoa oireitaan, mutta huoltajan/vanhemman läsnäolo hoidon aikana on aina mahdollista kunhan se sopii kaikille osapuolille. Lapsilla ja nuorilla voi olla kipuja tai jäykkyyksiä käsissä ja jaloissa, kipeä selkä tai päänsärkyjä. Etenkin paljon liikkuvilla voi olla enemmän tarvetta pienelle kehon “huollolle”. Pienemmillä lapsilla erilaiset mahaoireet ja unettomuus ovat yleisempiä. Jotta koko perhe voisi hyvin, ajan varaaminen myös vanhemmille voisi olla hyvä idea, koko perhe kuntoon osteopaatilla. 🙂

6. Kuinka monta kertaa hoidossa kannattaa käydä?

Hoidon tarve on kullakin yksilöllinen ja tarkemmin määriteltävissä vasta vastaanotolla. Yleinen käyntimäärä on kuitenkin 2-3 kertaa, jonka jälkeen keskustellaan tarkemmin hoidon jatkon tarpeesta. Akuuteissa vaivoissa käyntien tarve on usein pienempi. Pitkään jatkuneiden oireiden hoidossa usempi käynti voi olla tarpeen. Alussa hoitojen väli on  lyhyempi, mutta vähitellen väliä pidennetään. On myös mahdollista käydä säännöllisin väliajoin hoidossa ja näin ylläpitää parempaa vointia ja/tai ennaltaehkäistä pahempia oireita tai niiden paluuta. Hoidon määrä ja tarve ovat tärkeä osa hoidon tavoitteita ja niistä keskustellaan tarkemmin vastaanotolla. Kerron hoidon päätteeksi suositukseni hoidon jatkosta ja sen sisällöstä.

 

Top
Soita! Sivustolla käytetään evästeitä tilastointia varten. Jatkamalla sivuston selaamista hyväksyt evästeiden käytön.