Raskauden aikainen ja synnytyksen jälkeinen osteopaattinen hoito

raskaus ja osteopatiaOdotusaikana voi ilmetä erilaisia raskauteen liittyviä oireita, kuten pahoinvointia, turvotusta ja liitoskipuja. Olo voi olla myös tavallista väsyneempi, nukkuminen hankalampaa ja mahan kasvaessa hengitys voi tuntua haasteelliselta. Keho ei välttämättä jaksa mukautua muutoksiin ja hoitaa itseään kuntoon yhtä hyvin kuin yleensä.

Jos raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen kokee kovia kipuja, pahoinvointia tai omat oireet ja vointi ylipäätään mietityttävät, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen ja varmistaa, että taustalla ei ole mitään haitallista. Usein oireet kuuluvat kuitenkin kategoriaan, johon luokitellaan ns. normaalit raskauden aikaiset tai jälkeiset reaktiot. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että niiden kanssa pitäisi jäädä yksin tai ettei niihin olisi saatavilla helpotusta.

Osteopaatti on tuki- ja liikuntaelimistön asiantuntija, jolta voi saada apua niin raskauden aikaisiin kuin synnytyksen jälkeisiinkin oireisiin. Hoito on käsillä tehtävää ja pääasiassa pehmeää ja miellyttävän tuntuista – moni asiakas nukahtaakin hoitopöydälle. Hoidon alussa käydään läpi kuinka raskaus on edennyt siihen mennessä, mitä oireita on ilmennyt sekä mitä ajatuksia ja toiveita asiakkaalla on hoidon suhteen. Seuraavaksi tutkitaan tarkemmin mm. hengityksen sujuvuutta, kehon joustavuutta ja eri rakenteiden liikkeitä. Näiden pohjalta luodaan hoitosuunnitelma, hoidetaan sekä voidaan antaa tarkempaa ohjausta, esimerkiksi hengittämisestä. Tarkempaa tietoa osteopatiasta voit katsoa täältä.

Pallean, kylkiluiden sekä rangan liikkeitä tehostamalla, voidaan helpottaa hengittämistä, vähentää kipuja ja jäykkyyksiä sekä turvotusta. Erityisesti pallean ja pään hoidolla voidaan usein vähentää myös pahoinvoinnin oireita. Lantiota ja kohdun aluetta hoidettaessa voidaan helpottaa liitoskipuja. Synnytystä ajatellen erityisesti lantionpohjan lihasten sekä risti- ja häntäluun joustavuudet ovat tärkeässä osassa ja niiden hoitamisen jälkeen kävely ja yleinen liikkuminen on yleensä sujuvampaa. Jalkojen sekä käsien hoitaminen taas piristää mukavasti vointia, helpottaa liikkumista ja vähentää turvotusta.

Osteopaatilta voi saada apua myös mm. unettomuuteen, ummetukseen ja stressiin sekä rentoutusta keholle ja mielelle. Toisin sanoen osteopaatti pyrkii tarpeen mukaan parantamaan raskauden aikaista vointia sekä auttamaan kehoa valmistautumaan synnytystä varten. Hoidossa voi käydä raskauden aikana tarvittaessa tai säännöllisin väliajoin rentoutumassa ja tarkastamassa kehon tilaa.

Synnytyksen jälkeen olisi hyvä käydä tarkistuttamassa itsensä ja saamassa näin tehostusta synnytyksestä palautumiseen. Samalla on myös mahdollista hoitaa vauvaa. Lantionpohjan lihakset ovat olleet erityisen rasituksen alaisena ja synnytyksen jälkeisiin selkäkipuihin voi monesti saadakin apua lantionpohjan lihaksia hoitamalla. Jos synnytyksen aikana on tehty sektio tai on tullut muuta arpeumaa tai repeämää, myös ne voivat aiheuttaa kipuilua tai vääntää kehoa kumaraan ja hankaloittaa liikkumista. Arpien hoitaminen on mahdollista ja suotavaa – mitä varhaisemmassa vaiheessa, sen parempi. Jos synnytyksestä on nyt kuitenkin mennyt pidemmän aikaa, kannattaa hoitoa kuitenkin kokeilla. Tulokset voivat tulla hitaammin, mutta apua voi silti saada.

Vauvaa kantaessa ja imettäessä selkä ja kädet väsyvät helposti ja saattaa tulla myös päänsärkyjä. Keho on todennäköisesti muutenkin väsyneempi ja alttiimpi rasittumaan synnytyksen jälkeen. Hoidon jatkamista olisi näistäkin syistä hyvä harkita sopiviksi katsotuin väliajoin. Mitä nopeammin ja tasaisemmin väliajoin puutut oireisiin ja annat kehollesi mahdollisuuden hoitaa itsensä kuntoon, sitä parempia tulokset ovat. Jokainen raskaus ja keho on kuitenkin omanlaisensa kertomus. Yhteistyössä osteopaatin kanssa voidaan määrittää sopiva hoito ja käyntien määrä.

Merkitty: , ,

5 auttavaa liikettä selälle ja hengityksen tehostamiseksi

Selkä voi välillä tuntua jäykältä ja hengitys hyvin pinnalliselta. Tällöin on syytä kuunnella kehoa ja antaa sille sen tarvitsemaa hoivaa liikkeen muodossa. Olenkin koonnut tähän erityisesti selälle sekä hengitykselle hyviä ja auttavia harjoitteita.

Kutakin liikettä tehdessä, aloita rauhallisesti ja kehoa kuulostellen. Vähitellen voit lisätä liikelaajuuksia, määriä ja kestoja, niin halutessasi. Alussa keho, erityisesti selkä voi tuntua jäykältä ja aralta, joten olo voi olla hieman nihkeä. Varsinaista kipua ei liikkeitä tehdessä pitäisi tuntua ja toistojen myötä olo alkaa useimmiten helpottua. Jos kuitenkin koet jonkin liikkeen aikana kipua tai se on liian haasteellinen, älä jatka. Halutessasi voit kokeilla liikettä uudestaan myöhemmin.

  1. Seiso rennosti noin hartioiden levyisessä asennossa, polvet kevyesti joustaen. Lähde heiluttamaan käsiä vuorotellen edes ja taakse, ikään kuin hiihtäisit. Pyri pitämään hartiaseutu mahdollisimman rentona ja hengitys tasaisena. Toista parikymmentä kertaa ja palaa takaisin perus seisoma-asentoon. Lähde rauhallisesti kiertämään koko rankaa vuorotellen oikealle ja vasemmalla. Ota myös molemmat kädet mukaan kiertoon. Liikkeen on tarkoitus tulla lähinnä selästä, mutta jousta kuitenkin tarpeen mukaan jaloilla. Halutessasi voit viipyä hetken katse taakse suunnattuna ja nauttia pienestä rangan väännöstä. 🙂 Toista parikymmentä kertaa.

  2. Asetu rentoon seisoma-asentoon. Paina leukaa kohti rintaa, kumarru kevyesti eteenpäin selkää köyristäen ja ojenna käsiä alas ristiin, ikään kuin kumartuisit halaamaan edessä olevaa palloa. Palaa rauhallisesti takaisin ylös. Taivuta nyt päätä sekä selkää taaksepäin, vieden samalla käsiä taakse ja sivuille kuin linnun siivet. Purista lapoja kiinni toisiinsa. Toista liike parikymmentä kertaa kumpaankin suuntaan.

  3. Istuma-asennossa lähde kevyesti liikuttamaan selkääsi eteen ja taakse. Paina toinen kätesi kevyesti rankaa vasten ja tunnustele miltä liike tuntuu. Hengitä rauhassa. Voit tehostaa alaselkään kohdistuvaa liikettä, ottamalla lantion aktiivisemmin mukaan liikkeeseen. Tällöin liike on erityisen hyvä alaselän kipujen helpottamiseen sekä kehon rauhoittamiseen. Jatka liikettä minuutti tai pari, omien tuntemuksiesi mukaan.

  4. Istu rennossa asennossa ja aseta kätesi toisen kylkesi päälle. Lähde painamaan kylkeä sisään niin, että taivut hieman toiselle puolelle. Anna kehon palata takaisin suoraan asentoon ja paina taas uudelleen. Jatka puolisen minuuttia ja vaihda puolta. Harjoite tehostaa hyvin erityisesti kylkiluiden liikettä ja hengitystä, joten alussa olo voi olla hieman arka liikkeen jälkeen. Jos haluat lisätä liikkeen kestoa, tee se maltillisesti.

  5. Asetu selinmakuulle polvet koukussa, kädet kevyesti polvien päällä. Vie polvia puolelta toiselle rauhallisesti, vähitellen liikelaajuutta lisäten. Liikkeen on tarkoitus lähteä selästä, ei käsistä. Vaihtoehtoisesti voit myöt tehdä liikkeen yksi polvi koukussa, toisen jalan nilkka sen päällä leväten, kädet kevyesti polvilla. Jos haluat enemmän kiertoa yläselkäänkin, voit viedä kädet suoraksi sivuille t-asentoon. Harjoituksen aikana tunnustele eri kulmia ja nopeuksia, kunnes löydät sinulle sopivat. Tee kiertoa minuutin tai pari alussa, myöhemmin voit jatkaa pidempään, jos se tuntuu sinusta hyvältä.

Liikkeestä on monesti paljon apua keholle. Joskus on tarvetta myös hoidolle ja tarkemmalle tiedolle tai ohjaukselle omasta kehosta ja sille sopivista liikkeistä. Tällöin voit saada apua esimerkiksi osteopaatilta. Lisää tietoa osteopatiasta voit katsoa täältä.

Merkitty: , ,

Strategiset paikat raskauden aikana – kiinnitä näihin erityistä huomiota

Raskauden edetessä – ja mahan kasvaessa – pallean liike ja hengittäminen ylipäätään voivat hankaloitua. Niiden toimintaa olisikin hyvä seurata ja pitää yllä, niin omaa raskauden aikaista hyvinvointia kuin synnytystäkin ajatellen ja helpottaakseen. Kosketus on tehokas tapa rauhoittua ja syventää hengitystä. Paina kätesi kevyesti esimerkiksi rintalastallesi tai mahallesi. Sulje silmäsi, hengitä rauhassa omaan tahtiin ja keskity tunnustelemaan kuinka kehosi liikkuu. Vaihtoehtoisesti voit myös tunnustella pulssiasi ranteesta tai kaulasta. Keskittymällä kosketukseen, ei hengitykseen, kehosi rauhoittuu vähitellen ilman turhia ponnisteluja.

Rangan sekä kylkiluiden hyvä liikkuvuus auttaa ja helpottaa tehokasta hengitystä sekä yleistä liikkuvuutta. Raskauden aikaisia selkäkipuja voi myös mahdollisesti ehkäistä tai ainakin helpottaa pitämällä huolta selästään. Käveleminen, erilaiset selän liikkuvuusharjoitteet sekä esimerkiksi jooga ja pilates voivat olla hyödyllisiä selälle.

Lantion alueella tapahtuu raskauden aikana monenlaisia muutoksia, kehon valmistuessa synnytystä varten. Synnytystä sekä siitä palautumista ajatellen, erityisesti häntäluu ja lantionpohjan lihakset ovat tärkeitä. Kehossa tulee olla tarpeeksi voimaa synnytystä varten. Toisaalta se ei saa kuitenkaan olla liian kireä, vaan tarpeeksi joustava, sujuvan synnytyksen takaamiseksi.

Jalat, erityisesti jalkaterät voivat olla tavallista väsyneemmät ja selvästi huollon tarpeessa raskauden aikana. Nesteen määrän kasvaessa kehossa, myös turvotus voi olla yleisempää, etenkin jaloissa. Onkin syytä kiinnittää huomiota niin sukkien kuin kenkienkin sopivaan kokoon ja hyvään joustavuuteen. Varpaiden heiluttelu, nilkkojen pyörittäminen ja pohkeiden pumppailu tehostavat verenkiertoa, piristävät väsyneitä jalkoja ja voivat vähentää turvotusta. Jalkakylpy taas voi olla mainio tapa rentoutua aina välillä. Samalla voit varpaiden kuivauksen yhteydessä tarkistaa kynsien kunnon sekä varmistaa ettei jaloista löydy haavoja.

Edellä mainittuihin kehon alueisiin on siis hyvä kiinnittää erityistä huomiota. Niiden hyvinvointi edistää samalla hyvin myös muun kehon toimintaa, rentouttaa mieltä sekä helpottaa oloa stressin ja mahdollisten kipujen suhteen. Tarkempia ohjeita erityisesti selän liikkeista ja hengityksestä voit lukea täältä. Ohjausta sekä helpotusta kipuihin, turvotukseen, muihin raskauden oireisiin sekä yleiseen hyvinvointiin voit saada myös osteopaatilta. Tarkempaa tietoa osteopaattisesta hoidosta raskauden aikana löydät täältä.

Merkitty: , ,

5 neuvoa avuksi, kun sattuu

revolution-743467_640Kipuja on monenlaisia ja syitä useita. Kokemus on kullekin omanlaisensa, tuntemus yksilöllinen ja siihen suhtautuminen erilaista. Epätietoisuus kivun syystä voi pahentaa olotilaa ja onkin hyvä kääntyä esimerkiksi lääkärin puoleen tarvittaessa. Lääkeillä on myöskin oma paikkansa kipujen keskellä. Luonnollisesti olemassa on monia muitakin keinoja, joilla vähentää kipuja, helpottaa oloaan ja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan.

Kehollamme on omia keinojansa kipujen vähentämiseksi. Kun huolehdimme elimistömme yleisestä hyvinvoinnista ja annamme sille hyvät edellytykset toimia, se hoitaa homman kotiin useimmissa tapauksissa yllättävän sutjakalla tahdilla. Kun kehon ei tarvitse murehtia perustarpeittensa täyttymisen vajautta, se voi keskittyä paranemiseen. Ja sinä elämiseen ja elämääsi – elämä kun on elämistä varten, ei empimistä. Tässä siis neuvoja, joilla helliä kroppaa ja mieltä.

  1. Satsaa hengitykseen. Tämä voi tuntua jo toistolta, mutta se todellakin ansaitsee maininnan. Ilman hengitystä emme näes tee yhtään mitään, joten sen merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa. Niin stressin- kuin kivunsietokykymmekin ovat paremmat kun hengityksemme pelaa hyvin. Keho on rennompi ja ajatukset virtaavat sulavammin. Siis kivusta huolimatta pyri hengittämään parhaasi mukaan, hengen pidättely pahentaa vain oloa pidemmän päälle.

  2. Liiku. Olon ollessa kurja, asioiden karatessa käsistä ja kipujen pahetessa, liikkuminen ei välttämättä kuulosta mitenkään hyvältä ajatukselta. Sängyn pohjalle makaamaan jääminen ei kuitenkaan auta asiaa, päinvastoin. Säännöllinen liike on ehdottoman tärkeää toimintakyvyn ylläpitämiseksi, siedämme myös kipua paremmin ja nukkuminenkin helpottuu. Liikkeen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa 30 km:n lenkkejä, rasittavaa kuntosalirääkkiä tai päällä seisomista. Uiminen, kävely luonnossa ja kevyt venyttely ovat täysin sopivia ja mainioita vaihtoehtoja. Kunhan liikettä löytyy ja hengitys pysyy mukana, ei lajin valinnalla ole turhan suurta merkitystä. Kehosi on kompakti huumetehdas, jonka esimerkiksi liikkuminen aktivoi suoltamaan hormoneja ulos käyttöön, hyödynnä sitä. 🙂

  3. Tankki täyteen ja unta pipoon. Hengityksen ja liikkeen lisäksi kehomme vaatii toimiakseen myös riittävästi sille sopivaa ravintoa, nesteytystä sekä lepoa. Ajattele pientä vauvaa: ruokaa, unta ja rakkautta. Energia ja aika menee kasvamiseen sekä kehoon ja maailmaan tutustumiseen. Vaikeuksien edessä vanhempikin ihminen palaa perustekijöihin. Ravitse siis itseäsi ja nauti unesta niin hyvin kuin kykenet. Kipua keho kestää tiettyyn rajaan asti ja pärjää, mutta kun siihen yhdistää nälän sekä liian valvomisen, niin kellään ei ole enää hauskaa.

  4. Anna kehollesi aikaa. Voi kuulostaa turhan imelältä, mutta olet ihan oikeasti ainutlaatuinen lumihiutale. Toista kaltaistasi ei löydy ja ajatuksesi sekä kokemuksesi ovat yksilöllisiä ja sinun omiasi. Niin on myös kipukokemuksesi. Kärsivällisyys ei ole helppoa. Koeta silti pärjätä kapinoivan kehosi kanssa äläkä pode syyllisyyttä kivuistasi tai hoppuiluistasi. Paraneminen vie oman aikansa, elä se hetki kerrallaan. Kehosi tekee kyllä parhaansa, anna sille tilaisuus siihen.

  5. Pyydä apua, kerro rohkeasti ja ota auttava käsi vastaan. Jos olet kivuissasi, pahalla tuulella ja tiuskit menemään, voit jakaa syysi oloosi. Yksityiskohtiin ei tarvitse mennä. “Minuun sattuu”, on varsin riittävä. Jos haluat olla yksin, niin ok, mutta älä anna kivun eristää sinua lähimmäisistäsi. Istu vaikka nurkassa vällyjen alla rauhassa ja jätä puhuminen muille. Lajitovereiden seurasta voi nauttia hiljaisesti kuuntelemallakin. Eläimet ovat myös oivia seuralaisia tai vaikka pihapuu, ihan sama. Kunhan koet sen verran yhteyttä ulkomaailmaan, että kivusta ei muodostu elämäsi ainoaa kiintopistettä.

    Apua voi saada myös ulkopuoliselta asiantuntijalta. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistöön erikoistunut osaaja, osteopaatti, voi auttaa monessa kehon kivussa, jäykkyydessä ja oireilussa. Mikään kipu ei ole liian pieni tai suuri avun pyytämiseksi.

Edellä mainittujen lisäksi myös rentoutuminen helpottaa kivun keskellä. Sen saavuttaminen voi kuitenkin olla suhteellisen hankalaa. Avustusta zenimmän olotilan suuntaan voit löytää aiemmasta kirjoituksestani.

Merkitty: , , , , , ,

5 vinkkiä rentoutumiseen

Rentous on miellyttävä ja mutkaton olotila, jossa on hyvä leijua hetkestä toiseen. Sen saavuttaminen ja ylläpitäminen voi kuitenkin osoittautua haastavaksi. Tarpeeksi pitkä jännittämisen ja stressin aikakausi saattaa aiheuttaa ongelmia rentouden tunnistamisessa sekä suorituspaineita rentoutumisen toteutuksesta. Jos onnistut saamaan kehon rauhoittumaan, mieli laukkaa vielä jossain kaukana huolien keskellä. Ja jos mieli on rento, niin keho osoittaa merkkejä yhteistyöhaluttomuudesta.

Antamani vinkit pyrkivät huomioimaan ihmisen kokonaisuutena, niin fyysisen kehon, mielen kuin sielunkin ruokaa niin sanotusti. Ne ovat suhteellisen helposti noudatettavissa, muokattavissa kullekin sopiviksi eivätkä vaadi välttämättä mitään erityisiä apuvälineitä.

  1. Hengitä. Pysähdy hetkeksi ja hengitä rauhassa sisään ja ulos. Keskity hetkeen, kuuntele kehoasi ja anna ajatusten vaellella mukaviin suuntiin. Halutessasi voit samalla venytellä, juosta tai vaikka laittaa ruokaa. Miellyttävät tuoksut ja muistot auttavat rentoutumaan paremmin. Itse nautin kupillisen teetä ja rauhoitun.

  2. Syö, juo ja nuku säännöllisesti. Kehomme pitävät säännöllisestä rytmistä ja tutuista kaavoista. Säännöllinen kastelu ja ruokkiminen ei myöskään ole pahaksi. Hyvin ravittuna mieli on parempi, keskittymiskyky tehokkaampi ja keho pärjää paremmin niin stressin kuin mahdollisten kipujenkin kanssa.

  3. Listaa ja ryhmittele. Tee listoja, kirjaa tehtävät asiat ylös ja suorita niitä sitten tärkeysjärjestyksessä. Älä huku keskelle kaaosta, vaan etene yksi asia kerrallaan. Kaikille listojen tekeminen ei sovi, mutta jonkinlainen muistutus voi olla paikallaan, kun asioita on paljon. Hyödynnä vaikka kännykkää tai kalenteria, kunhan tunnet, että sinulla on edes jonkinlaista kontrollia elämääsi.

  4. Karkaa luontoon. Kävely metsässä, hetki veden äärellä. Mahdollisuuksien mukaan voit tassutella paljain jaloin, hoitaa puutarhaa tai kastella huonekasveja. Luontokuvien katselemisestakin voi olla apua, mutta yksinkertaisinta ja toimivinta lienee eittämättä vain painua ulos ja halata puuta.

  5. Pyydä apua. Älä tee kaikkea itse, vaan jätä muillekin tekemistä. Delegoi ja pyydä neuvoa. Apua rentoutumiseen ja stressitasojen laskemiseen, helpotusta kipuihin sekä kehon jäykkyyksiin saat myös osteopaatilta. Ota apu vastaan ja helpota elämääsi, jotta voit keskittyä sinulle tärkeisiin asioihin rauhassa. 🙂

Merkitty: , , , ,

Taukojumppa iskee sinne mihin sattuu!

suit-673697_640Hieman provosoiva otsikko, mutta saa mukavasti huomiota ja ihan totta joka sana. Nyt nimittäin autetaan ja käydään läpi alueita, jotka ovat usein – yleensä hankalista työasennoista tai pitkistä istumissessioista johtuen – kipeitä. Käytän sanaa taukojumppa, mutta tekemistä ei ole tietenkään rajattu pelkkään työpaikka käyttöön. Päinvastoin, sillä liikkuminen ei ole tauko elämästä, vaan elämä liikettä ja ravintoa niin keholle kuin mielellekin. 🙂

Olen koonnut tähän vinkkejä ja ehdotuksia liikkeen tuomisesta osaksi jokapäiväistä elämääsi. Toimiakseen kunnolla kehomme nimittäin vaatii pitkin päivää tapahtuvaa liikettä ja rytmiä. Kaikissa töissä ja elämäntilanteissa ei kuitenkaan ole mahdollista lähteä heilumaan milloin huvittaa. Olenkin ottanut tämän huomioon tarjoamalla monenlaisia keinoja piristää kehoa sekä mieltä hyvin pienilläkin liikkeillä ja toimilla. Osa on kohdistettu juuri tietylle alueelle kehoa, toiset vaativat koko kropan käyttöä.

Aluksi yleisiä vinkkejä istumisen välttelyyn, sitten vaihtoehtoista liikehdintää kehon elvyttämiseksi. Pyri käymään päivittäin ulkona: kävele, pyöräile, souda, vie roskat jne. – oma valintasi. Jos voit kesken työpäivän käydä tauollasi ulkona kävelemässä, hyödynnä mahtava tilaisuus. Röyhkeästi ryövää kaikki tarjolla olevat reippailumahdollisuudet: hae kahvia, käy vessassa, kysy neuvoa kollegalta tai hae tulosteet tulostimesta. Aseta välillä tarvitsemasi asiat kauemmaksi ja hae ne tarvittaessa. Jos käännyt päivittäin paljon tiettyyn asentoon tai työskentelet jatkuvasti taipuneena yhteen suuntaan, pyri mahdollisuuksien mukaan vaihtelemaan puolia. Voit myös vapaa-ajalla tehdä liikkeitä päinvastaiseen suuntaan. Näin pyrit varmistamaan, että pääset jatkossakin kurkistelemaan kaikkiin suuntiin etkä jää jumiin yhteen kuvakulmaan…

Jos päiväsi sisältää paljon istumista, nouse säännöllisin väliajoin ylös ja jaloittele hieman. Pelkkä ylös nouseminenkin on hyvästä, jos paikalta ei voi lähteä reippailemaan. Jos nouseminen ei ole mahdollista, voit tuoda liikettä elämääsi heiluttamalla yläkroppaasi kevyesti puolelta toiselle, eteen ja taakse. Suunnan ja rytmin voit valita itse, kunhan liikettä vain tapahtuu etkä jämähdä yhteen asentoon pitkäksi aikaa. Mahdollisuuksien mukaan voit vaikka kuunnella tanssahtavaa musiikkia ja heilua sen tahtiin. Samalla ruokit myös sisäistä artistiasi ja pidät aivot hyvällä tuulella.

Pystytkö suorittamaan tehtäviäsi myös seisoma-asennossa? Tässä tapauksessa tee näin, ainakin osan ajasta. Muista tällöinkin liikuskella välillä eestaas, heiluttele jalkojasi tai tee kevysti kyykkyjä. Näin varmistat, että et pyörry kesken päivän tai muuten rasita jalkojasi liikaa. Voit myös vaihtaa tuolisi jumppapalloon – et taatusti pysty pysymään täysin paikallasi. Aloita tuttavuus pallon kanssa pikkuhiljaa, sillä liian pitkäaikainen tasapainottelu voi aiheuttaa kipeytyneen takamuksen ja tahattomia kaatumisia. Tarkkana siis, jos olet taipuvainen huonovointisuuteen tai pyörtymiseen. Vaihtoehtoisesti voit käyttää sen verran epämukavaa tuolia, että pakostakin haluat nousta siitä pois lyhyin väliajoin. Liian pieniä kenkiä ei kannata käyttää koskaan ja sopivatkin jalkineet, etenkin korkokengät, kannattaa poistaa jalasta aina kun mahdollista. Lisää vinkkejä jalkojen suhteen löytyy aiemmasta kirjoituksestani.

Istumistyö ja etenkin päätetyöskentely on usein rasittavaa käsille ja koko niska-hartiaseudulle. Työskennellessä kannattaakin kiinnittää huomiota asentoihin sekä liikkumiseen. Koneella ollessa pyri välttämään asentoja, joissa ranteet, sormet, kyynäpäät tai olkapäät ovat liian taipuneina tai ojentuneina. Jos mahdollista vaihta asentoa välillä, laske kädet alas ja pyörittele niitä eri suuntiin. Ruudun etäisyyden ja korkeuden sopivuutta voi myös kokeilla. Liian lähellä istuminen sekä kurkottelu ovat rasittavia keholle ja ylös tuijottelu tai kovin alas katsominenkin rasittavat silmiä. Testaa mikä tuntuu sinusta hyvältä ja heilu tästä asennosta menemään. 🙂

Asennon muuntelun lisäksi niska-hartiaseudulle kohditetut liikkeet elvyttävät alueen verenkiertoa. Aseta oikea kätesi oikean olkapääsi päälle tukevasti, vasen käsi leveällä otteellan oikean solisluusi rintalastan puoleiseen päähän. Liikuta olkapäätäsi aluksi pieniä ympyröitä tehden ja pikku hiljaa laajentaen liikkeitä ja vaihtaen suuntia. Voit myös nostaa oikeaa kättäsi ylemmäksi ja kohdistaa liikettä näin eri kohtiin. Paina vasemmalla kämmenellä solisluuta itsellesi sopivalla voimakkuudella. Halutessasi siirrä vasenta kättä solisluun eri kohtiin, rintalastalle, rintalihaksen aluelle tai voit myös kurottaa oikean hartiasi yli ja liikuttaa lapaluutasi. Jos sinun on hankala nostaa oikea kätesi olkapäälle, voit tehdä liikettä myös käsi alhaalla. Liike ei ole yhtä kohdistettua, mutta voit auttaa liikettä vasemmalla kädellä, jos mahdollista. Tee liikkeitä myös vasemmalle puolelle. Näillä liikkeillä saat tehostettua verenkiertoasi hartia-alueella sekä hengitystä.

Voit tehdä liikkeitä muutaman minuutin kerran tai pari päivässä. Alussa lyhyemmän aikaa ja pikku hiljaa lisäten aikaa ja toistoja mielenkiinnon ja voinnin mukaan. Liikkeet voivat alussa aiheuttaa lievää epämukavuutta, suoranaista kipua ei kuitenkaan pitäisi ilmetä. Jos alat voida huonosti, koet kovaa kipua, puutumista käsissä tai muuta liiallista epämukavuutta, älä jatka liikkeitä.

Halutessasi vielä lisää puhtia hengitykseen ja liikettä kylkiluihin, paina oikea kätesi oikealle kyljellesi, kylkiluiden päälle ja vasen kylkikaaren etuosaan, rintalastan alle. Paina kylkikaarta oikealla kädellä sisäänpäin. Alussa keho voi tuntua hyvinkin jäykältä, mutta liikkeen pitäisi vähitellen helpottua. Toista toisella puolelle. Halutessasi voit siirtää käsiä hieman eri kohtiin ja/tai kohdistaa liikettä hieman eri suunnista. Pyri tuottamaan liike käsilläsi, ei heiluttamalla kehoa puolelta toiselle. Etenkin alussa tee liikettä lyhyen aikaa, jotta et rasita käsiäsi liikaa. Lisäksi kehon on hyvä antaa rauhassa totutella hengitystä tehostavaan liikkeeseen.

Koko kehoon saat groovia ja menoa seuraavalla ohjeella. Aseta sormesi kallonpohjan vastakkaisille puolille ja paina käsiä niskaa vasten, liikuttaen päätä kevyesti puolelta toiselle. Laske sormia vähitellen alemmaksi hartioihin asti. Jatkaa keinuvaa/pyörittävää liikettä heiluttamalla olkapäitäsi, kyynärpäitä, ranteita ja sormia. Ulota liike vähitellen alas selkärankaa ja lantion kohdalla voit jatkaa liikettä sivuttaissuuntaisena kahdeksikkona. Pyöritä myös lonkat, polvet nilkat ja varpaat mahdollisuuksien mukaan. Enemmän tehokkuutta liikkeisiin saat seisomisasennossa, mutta voit tehdä liikkeet myös istuen ja jopa makuullaan. Jos kärsit helposti huimauksesta, on paras tehdä liikkeet seisomatta, tai ainakin aloittaa varovaisesti ja jokin tuki lähellä. Musiikin säestämänä on mukavampi toteuttaa heilutuksia ja vedä halutessasi työkaverit mukaan pyöritykseen.

Silmät joutuvat päätetyössä melkoiseen rasitukseen ja niitä saattaakin särkeä ja väsyttää pitkin päivää. Päänsärytkään eivät ole välttämättä mitenkään vieras ilmiö. Seuraavat liikkeet on kohdistettu erityisesti silmiin ja päänalueen oireisiin. Tee silmilläsi sivuttaissuuntaista kahdeksikkoa, alussa parisenkymmentä kertaa, mutta vähitellen voit lisätä kierrosmääriä, isontaa kasia ja tuijotella yhä kauemmaksi sivulle. Tee kahdeksan pyöritys kumpaankin suuntaan. Lukiessasi paljon tekstiä ja ollessasi paljon lähellä ruutua lepuuta silmiä välillä tuijottelemalla kauas. Esimerkiksi huoneen toiseen päähän tai ulos ikkunasta. Halutessasi voit välillä kohdentaa katseesi johonkin lähellä olevaan ja sitten taas kauas. Vältä tekemästä liikkeitä liian nopeasti tai paljon alussa. Anna silmiesi ja pääsi tottua liikkeisiin rauhassa ja jos koet pahoinvointia tai huimausta, lopeta heti.

Kehon lisäksi myös aivot ja mahasi kaipaavat välillä virikkeitä. Liikkuminen ja uni auttavat jo paljon, mutta voit tehdä myös tehostetumpia asioita itsesi hyväksi. Ristisanat, uusien kielien ja asioiden opiskeleminen sekä keskustelut sinulle tärkeistä asioista mukavien ihmisten (tai vaikka eläintenkin) kanssa villitsevät aivoja ja tasapainoittavat mieltä. Välillä on hyvä myös vain olla – karkaa metsään tai lähde pellolle! 🙂 Pyhitä mielellään ainakin yksi päivän aterioista itsellesi. Syö rauhassa, pureskele hyvin, nauti ruoan mausta ja koostumuksesta. Voit toki syödä seurassa ja keskustella, kunhan tärkeimpänä elementtinä säilyy ruoka ja ihana kylläisyyden tunne. 🙂 Hyvinvoiva maha ja aivot auttavat sinua pitkälle, vaikka liikkuminen tuntuisikin välillä jäävän vähemmälle.

Välillä keho saattaa tuntua yksinkertaisesti liian jäykältä ja kivuliaalta minkäänlaiseen yhteistyöhön eikä liikkeistä ole välttämättä kaivattavaa apua. Tällöin sekä toki mielellään jo ennen kuin olet kippurassa kuin korvapuusti, on hyvä hakea apua tilanteeseen ulkopuolelta. Osteopaatilta voit saada helpotusta kehon eri oireisiin, tarkempaa ohjausta taukojumppiisi sekä apua rentoutumiseen ja hengityksen tehostukseen.

Nyt sitten vain pumppailemaan!

Merkitty: , , , , , , , , , , , ,

Päänsärkyä ilmassa, kasvot arkoina

cat-676972_640Ongelmia aukaista suu ja naama kurtussa kivun vuoksi, puremalihakset kipeinä, mutta miksi? Jos et ole saanut iskuja kasvoihisi vastikään tai muutenkaan tullut höykkyytetyksi, on todennäköisin selitys hampaiden pureminen yhteen yöllä ja/tai bruksaaminen eli hampaiden narskuttelu. Tietysti on mahdollista, että pureskelet myös hereillä ollessasi, mahdollisestikin täysin tiedostamatta. Hampaat ovat kuitenkin pureskelemista varten, joten missä vika, kun särkee?

Nykyihmisen hampaiden rakenne on sopiva nopeaan ja suhteellisen lyhytkestoiseen kuormitukseen. Syömme pari kertaa päivässä ja lopun aikaa hampaita ei puremiseen tarvitakaan. Näin 2000-luvulla kun satumme hyödyntämään puruvoimaamme vähemmässä määrin tappeluissa tai saalistaessa pientä purtavaa… Hampaiden onkin tarkoitus koskettaa toisiaan lähinnä vain syötäessä ja nielaistaessa. Pitkittynyt purkan jauhaaminen, leukaperien kiristely sekä hampaiden tarpeeton narskuttelu sen sijaan onnistuvat ikävästi kuluttamaan hammaspintoja, väsyttämään purulihaksia sekä potentiaalisesti aikaansaamaan mojovan listan sangen epämiellyttäviä oireita. Sinulla saattaa olla mm. päänsärkyjä, kipuja niskan sekä hartioiden alueella, huimausta, tinnitusta, ongelmia suun avaamisen kanssa ja naksumista leukanivelissä.

Edellä mainitut oireet voivat johtua myös pitkäaikaisesta istumisesta ja liikkumattomuudesta sekä hankalista työasennoista. Myös stressi voi lisätä ja pahentaa narskuttelua, huonontaa unen laatua muutenkin sekä haitata kehon kykyä palautua ja parantua.Voimakkaat päänsäryt, pahoinvointi ja huimaus voivat olla merkki myös jostain vakavammasta. Tällöin sekä muidenkin oireiden kanssa, jotka sinua mietityttävät, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen eikä jäädä pohtimaan asiaa itsekseen.

Hampaiden kanssa kamppaillessa on hyvä hakea apua ja tietoa hammaslääkäriltä. Helpotusta voi saada esimerkiksi jumppaohjeista kasvojen alueelle sekä juuri sinun mittojesi mukaan valmistetusta hammassuojasta, joka suojaa hammaspintojasi sekä voi vähentää kipuja kasvojen ja pään alueella. Muista käyttää suojaa joka ilta, sillä pidemmän käyttötauon jälkeen voi olla ettei malli ole enää sinulle sopiva. Apteekeista ja joistain urheiluvälinekaupoista on myös mahdollista ostaa hammassuojia. Niitä ei ole viilattu juuri sinulle sopiviksi, mutta suojaavat kyllä hampaiden pintoja. Lisäksi, jos unohdat suojat viikoksi kaapin perälle, niiden valmistusmateriaali sallii tarvittaessa niiden muokkauksen uudestaan sopiviksi.

Liikkumisesta on apua moneen vaivaan ja niin on hampaiden pureskelunkin kanssa. Alussa suun liikuttelu voi olla hankalaa ja kivuliasta, joten liikkeet on tällöin hyvä pitää pieninä ja vähitellen lisätä liikelaajuuksia. Aloita aukomalla suuta pystysuunnassa niin isoksi kuin suhteellisen vaivattomasti pystyt. Seuraavaksi liikuta suuta vaakatasossa puolelta toiselle, pidä huulet kevyesti suljettuina. Lopuksi aukaise sekä suu että silmät apposen auki ja sitten sulje molemmat. Siis ikään kuin yllätys ilme ja sitten naaman nyrpistys. Tee kutakin liikettä 30-60 sekuntia oman jaksamisen mukaan kerran päivässä tai ainakin pari kertaa viikossa. Jos oireet pahenevat tai leuka lukkiutuu helposti johonkin asentoon, lopeta liikkeiden teko.

Hammassuojista ja liikkeistä voi saada paljon helpotusta, mutta kaikki oireet eivät kuitenkaan välttämättä häviä tai ainakaan niin nopeasti kuina haluaisi. Lisäksi pitkälle edenneet oireet voivat estää liikkeiden tekemisen ja hankaloittaa puhumista sekä syömistä liikelaajuuksien vähenemisen ja kipujen vuoksi. Tällöin osteopaatti tai muu tuki- ja liikuntaelimistön kanssa työskentelevä ammattilainen ryntää apuun. Tai ainakin kannattaa itse soittaa ja varata aika.

Osteopaatin hoito voi vähentää päänsärkyjä, huimausta ja mm. puremalihasten ja niskan kipuja, helpottaa leuan liikuttamista sekä auttaa stressin kanssa. Hoidon lisäksi voit tarvittaessa saada tarkempaa ohjausta parempien työ- ja nukkumisasentojen löytämiseksi sekä liikeharjoitteita esim. kasvojen ja leuan kipujen vähentämiseksi. Kun keho on rentoutunut ja liikelaajuudet paremmat, on helpompi puhua, liikkua ja jatkaa päivittäistä elämää. Eikä naamaa tarvitse enää nyrpistellä kivun vuoksi.

Merkitty: , , , , , , , , ,

Tähän asti kävelin, mutta kuinkas sitten kävikään…?

feet-717507_640Hyödynnämme rakkaita jalkojamme mitä moninaisimmissa toimissa päivittäin. Juoksemme huviksemme tai ehtiäksemme junaan, ravaamme portaita ylös ja alas, treenaamme salilla ja löhöämme sohvalla. Jalat tukevat meitä ja johdattavat meidät paikkoihin ja tilanteisiin. Tarpeen mukaan myös poistumme paikalta mahdollisimman nopeaan tahtiin. Kehomme ja sille asettamamme vaatimukset ja halut ovat varsin erilaisia, mutta toiminnan jatkuvuus ja sujuvuus on aina toivottavaa.

Kun liikut ja käytät jalkojasi päivän aikana paljon esim. työssä, salilla tai juostessa, on hyvä muistaa pitää lepopäiviä. Tämä ei tarkoita totaalista vuodelepoa, vaan esimerkiksi saliharjoittelussa voi välillä keskittyä käsien treenaamiseen ja juoksemisen sijaan voit kävellä. Pururata, metsäpolku ja muut pehmeämmät alustat ovat armeliaampia nivelille. Vesijuoksu on myös tehokasta, mutta sen lisäksi on hyvä tehdä jotain ei-vetistä, jotta luusto saa tarpeeksi rasitusta.

Jalkojen hyvinvoinnin kannalta ei ole pakollista harrastaa jotain tiettyä liikunta. Olennaista on, että käytät jalkojasi monilla eri tavoilla ja liikut. Tärkeää on myös tarpeeksi isot ja juuri sinun jalkoihisi soipivat ja kengät sekä sopivat sukat. Väärillä kenkä- ja sukkavalinnoilla voit saada aikaan yllättävän paljon murhetta. Perimämme määrää toki paljon siitä miltä näytämme, kuinka hyvin pystymme juoksemaan spurtteja tai kuinka pitkiä hyppyjä onnistumme tekemään. Ravinnolla, ympäristöllä ja sillä kuinka käytämme kehoamme on kuitenkin myös valtava vaikutus. Kehomme ilmentävät sitä miten niitä on käytetty. Toisin sanoen, jos haluat pystyä kantamaan saunavedet joesta 20 vuodenkin päästä, sinun on paras aloittaa kantaminen nyt.

Ikä, rasitus ja onnettomuudet vaikuttavat kehoihimme, mutta eivät automaattisesti ole este terveille ja liikkumiskykyisille jaloille. Monipuolisen jalkojen ja ylipäätään kehon käytön lisäksi erilaiset tasapainoa, liikkuvuutta ja lihaskuntoa tehostavat tekemiset ja harjoitteet ovat hyödyllisiä ikään ja kuntoon katsomatta. Onnettomuuksien jälkeen ja iän karttuessa niiden tärkeys ja tarpeellisuus kuitenkin vain kasvaa.

Lihaskuntoa ajatellen kuntosali on kätevä paikka. Ei kuitenkaan ole mitään estettä esimerkiksi kyykkyjen ja varpaillenousujen tekemiseen kehonpainoa hyödyntäen kotona tai vaikka puistossa. Rankemman treenin päätteksi on hyvä vaikkapa jaloitella tai uida kevyesti pari minuuttia. Näin keho palautuu nopeammin etkä ole yhtä todennäköisesti kipeänä myöhemmin. Kunnollinen nesteytys ja riitävä ravinnon saanti ovat myös tärkeitä. Nääntyneessä tilassa keho ei todellakaan pysty huolehtimaan itsestään kunnolla.

Tasapainoillessa keskivartalon ja pakaroiden lisäksi etenkin nilkat joutuvat kunnon treeniin. Tästä syystä erilaisten nilkkavammojen jälkeisessä kuntoituksessa onkin olennaista olla tasapainoharjoittelua. Alussa etsitään oikea asento kahdella jalalla, sitten yhdellä seisten ja lopulta voidaan hyödyntää tasapainolautaakin erilaisilla tavoilla. Tasapainoa etsiessä voi alussa olla melko hukassa, joten avun pyytäminen esim. osteopaatilta tai fysioterapeutilta saattaa olla tarpeen.

Käytännönläheisempi tapa parantaa tasapainoaan löytyy metsästä. Sienestäessä, marjassa ja ihan vain kävellessä metsäpoluilla keho joutuu hakemaan uutta asentoa paljon useammin kuin tasaisella asfaltilla. Tämän lisäksi aistit ja aivot saavat uudenlaisia ärsykkeitä ja mieli rauhoittuu. Jos lähdet uusille reiteille, ota mukaan seuraa tai ainakin kerro jollekin mihin olet menossa. Muista myös ladattu puhelin. Etpähän eksy turhan pitkälle metsäretkelle…

Jos kärsit huimauksesta ja ongelmista tasapainon kanssa etkä tiedä syytä, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Oireet voivat liittyä mm. korviin, verenpaineeseen, lääkitykseen tai näköön ja vaatia tarkempaa seurantaa tai tutkimista. Onneksi suurimmassa osassa tapauksista taustalla ei ole mitään vakavaa ja syynä on pään ja niska-hartiaseuden jännitys tai hyvälaatuinen asentohuimaus. Kumpaankin voi saada apua harjoitteista ja osteopaattisesta hoidosta. Tärkeintä on ettet jää yksin huimauksen kanssa.

Istuminen on ihmiselle luonnollinen tapa viettää aikaa jonkin aikaa. Tuokioiden venyessä tunneiksi ja asennon pysyessä samana ja hyvin kokoon taitettuna on tilanne huonompi. Monen työ koostuu paljolti näytetyöstä tai sisältää muuten vain paljon istumista. Riippuen työstäsi, voit istumisen sijaan seistä ainakin välillä. Monelta onnistuu ainakin takamuksen nostaminen penkistä pari kertaa tunnissa. Lisäksi voit heilutella ja pyöritellä selkää, käsiä ja jalkoja noustessasi ylös.

Pyri pitämään molemmat jalat alhaalla ja vältä polvien ja nilkkojen jatkuvaa koukussa pitämistä. Mieluummin keinuta jalkojasi ja muuta kehoasi kevyesti eri suuntiin. Takamuksen puutuessa kipaise juomassa lasi vettä ja herättele ahterisi uudelleen eloon… Jos nouseminen ei onnistu, (esim. bussikuskit) voit kuitenkin helpottaa kehosi olotilaa vaihtelemalla hieman asentoasi ja liikuttamalla selkää kevyesti puolelta toisella, vaikka musiikin tahdissa. Tarkempia neuvoja ja ohjeita asennoista ja ideoita taukojumppiin tai muuhun vastaavaan jaan myöhemmässä kirjoituksessa.

Erilaiset liikkuvuusharjoitteet ovat hyödyllisiä etenkin paljon istuville ja jäykkyydestä tai kivuista kärsiville. Liikkuvuusharjoitteella tarkoitan tässä yhteydessä liikkeitä, joilla voit tehostaa paikallista aineenvaihduntaa sekä liikkeen määrää ja/tai laatua. Monessa tapauksessa erilaisten liikesarjojen tekeminen ja ylipäänsä kehon liikuttaminen ja käyttäminen eri tavoin voi helpottua. Keskittyminen liikettä tehdessä kohdistuu kuitenkin tietylle pienemmälle alueelle.

Istu sängyn reunalla tai tuolilla, sen verran korkealla, että jalat eivät kosketa maata/lattiaa. Pidä jalkasi mahdollisemman rentona ja paina kädelläsi kevyesti oikeaa säärtäsi. Näin saat heilutettua polveasi passiivisesti eteen ja taakse. Voit muuttaa suuntaa painamalla enemmän sivusta tai pyörittävämmän liikkeen painamalla pohkeesta. Jatka liikutusta minuutin tai pari ja siirry sitten toiseen jalkaan. Liikkeen pitäisi pikku hiljaa helpottua ja jalan tuntua kevyemmältä. Tämä liike on erityisen hyvä, jos polvesi ovat kipeät tai oireilevat kävellessä. Samassa asennossa tai lattialla istuen voit ottaa molemmilla käsillä kiinni jalkaterästäsi ja liikutella nilkkaa, varpaita ja kantapäätä eri suuntiin, alussa kevyesti ja jatkossa voimakkaammin mielesi mukaan. Tee liikkeet aina molemmilla jaloilla, vaikka vain toinen olisi jäykkä tai kipeä.

Lonkkaan kohdistuvassa liikkeessä on helpompi olla makuuasennossa. Koukista oikea polvesi ja ota siitä kiinni yhdellä tai molemmilla käsilläsi, tuoden jalkaa lähemmäksi itseäsi. Vasemman jalan voit pitää suorana tai koukistaa, jos se tuntuu miellyttävämmältä aluksi. Pidä oikea jalkasi rentona ja tuo lonkkaasi pyörittävää liikettä ohjaamalla jalkaa polvesta käsin. Pysähdy ja kohdista pienempää pyörivää liikettä kohdissa, jotka tuntuvat jäykemmiltä. Voit laajentaa liikerataa sitä mukaa kuin sinusta tuntuu hyvältä. Liikkeet saavat tuntua jäykiltä ja kiristäviltä alussa, mutta kovaa kipua ei pitäisi tulla. Jos näin tapahtuu, älä jatka liikettä.

Jalkojen hyvinvoinnin edistämiseksi voit tehdä paljon ihan itseksesi, mutta joskus apu on tarpeen. Esimerkiksi isompien haavojen, loukkaantumisten jälkeen tai jalkojen pettäessä alta on lääkärissä käynti tarpeellista. Jos koet jalkasi jäykiksi, kärsit kivuista ja selkäkin oireilee, voi olla hyvä pyytää ulkopuolista apua ainakin alussa. Jalkaterapeuteilta saa hyvää apua etenkin jalkaterän alueen vaivoihin. Mm. osteopaatti ja fysioterapeutti voi auttaa myös tällä aluella sekä jaloista ylemmäksi ja laajemmalti koko kehon alueella. Kireät takareidet, kipeä polvi, selkäkivut ja kivulias käveleminen ovat hyviä syitä ottaa yhteyttä. Voit samalla saada tarkempaa ohjausta itsehoito puolelle ja tutustua paremmin kehosi toimintaan. Terveet jalat, parempi mieli! 😉

Merkitty: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Jos et sä soita

telephone-676743_1280Elämämme koostuvat vaihtelevasta, mutta alati jatkuvasta vuorovaikutuksesta. Solumme kommunikoivat keskenään ja reagoivat muuttuviin ympäristöolosuhteisiin. Aistimme lähettävät tietoa niin ulkoisesta kuin sisäisestäkin maailmasta aivoillemme, jotka puolestaan tulkitsevat ja luovat aistimukset meille hahmotettavaan sekä todelliseen muotoon. Keskushermosto (aivot ja selkäydin) reagoivat eri ärsykkeisiin muokkaamalla kehomme toimintoja ja mahdollistavat vaikkapa käden heilautuksen. Olemassaolomme on jo DNA-tasolta lähtien enemmän tai vähemmän toimivaa tiedotusta, käskytystä ja niin isojen kuin suurienkin rakenteiden ja järjestelmien muokkausta, aloitusta tai tuhoamista.

Oman hahmotuksemme lisäksi kurotamme myös kauas ulkopuolelle kohti muuta elämää. Kohtaamme jatkuvasti kehollemme joko tuttuja tai uusia aineita, materiaaleja, tuoksuja, ruokia ja naapurin kissan. Näiden ja monen muun asian lisäksi kohtaamme oman lajimme edustajia – ihmisiä. Perheenjäsenet, ystävät, naapurit, tutut henkilöt bussipysäkillä ja uudet kasvot kadulla. Niin, ja koska elämme oikein kunnolla tiedon pursuavan leviävää aikakautta, kommunikoimme toisten kanssa pitkien etäisyyksien päästä esimerkiksi puhelimella, sähköpostitse tai vaikka savumerkeillä. Jälkimmäiset eivät nykyisin kovin yleisiä ole, mutta aiemmin mainitut sitäkin enemmän. Koko ajan, tauotta ja kyllästymiseen asti.

Katsellessamme hauskoja kissavideoita, opetellessamme ranskan verbien eri taivutusmuotoja tai jutellessamme ystävän kanssa luomme yhteyttä ulkoiseen maailmaan, vaikutamme ympäristöön tekemisillämme sekä mitä todennäköisemmin kartutamme tietojamme ympäröivästä maailmasta ja sisäinen maailmamme muokkautuu uuteen uskoon. Joskus kokemukset ovat väsyttäviä ja ikäviä, toisinaan opimme jotain mielenkiintoista ja innostumme elämästä. Ovatpa tuntemuksemme positiiviset tai negatiiviset, olennaisinta on niiden tapahtuminen, sillä niiden pohjalta rakentuvat muistomme, uskomuksemme, toiveemme ja ehkäpä loppujen lopuksi me itse, minuus. Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää osata hyödyntää meitä auttavaa vuorovaikutusta ja välttää tai oppia minimoimaan haittaavampaa lajia olevat kommunikaation ja tiedon väylät.

Jos joudun täyttämään tai ylipäätään lukemaan ja ymmärtämään erilaisten veropapereiden tai muiden vastaavien virallisten tahojen paperikasoja, turhaudun usein varsin nopeaan. Näissä tilanteissa olen monesti soittanut tilanteeseen sopivaan virastoon ja saanut tätä kautta tietoa, mutta ennen kaikkea helpotusta henkiseen ahdistukseen, niin hetkellistä kuin se olikin. Vuorovaikuttamalla, kääntymällä asiantuntijan puoleen ja hyödyntämällä hänen tietämystään ja osaamistaan, säästän itseäni ja kehoani turhalta rasitukselta ja annan toiselle ihmiselle mahdollisuuden auttaa minua.

Joissain tilanteissa apua on joutunut kysymään monestakin paikasta. Olennaista tässä ei kuitenkaan ole saatko apua heti tai myöhemmin. Tärkeintä on, että olet tehnyt päätöksen: soittaa, lähettää sähköpostin, kysyä, vuorovaikuttaa. Sinä vaikutat sekä säätelet teoilla ja päätöksillä elämääsi ja ohjaat sitä toivomaasi suuntaan. Kyetäksesi tähän sinun on täytynyt jollain tasolla tehdä päätös siitä mitä haluat. Tai ehkä tiedät vasta mitä et halua. Ajattelua on kuitenkin tapahtunut, kurotusta minästä kohti maailmaa ja sen mahdollisuuksia. Kun siirrytään sanoista tekoihin, liikutaan välitilassa. Tehtyä ei saa enää tekemättömäksi ja nyt voidaan vain havainnoida seurauksia ja niiden pohjalta muokata omaa käyttäytymistä jatkossa. Voi olla, että asia ei etene haluamaasi suuntaan, mutta olet kuitenkin tehnyt jotain, voit suunnata katseesi toiseen suuntaan.

Kysymällä, kokeilemalla, vuorovaikuttamalla ja sitten reflektoimalla tuntemuksiasi voit luoda itsellesi ulkoista tukiverkostoa, jonka varaan voi tarpeen tullen heittäytyä. Saatat huomata kykeneväsi itse hyvin moneen asiaan, mutta kuinka ihanaa onkaan havaita, että kaikessa ei tarvi nojata omaan osaamiseen ja ymmärrykseen. Lisäksi voit löytää ne henkilöt, tilanteet ja asiat, jotka tuovat turhaa rasitusta elämääsi. Tämän jälkeen onkin helpompaa luoda strategioita niiden välttämiseksi, paremmin kestämiseksi tai parhaan palautumisen varmistamiseksi.

Sanotaan, että sinun täytyy tehdä useamman tunnin kestävä töihin liittyvä ajoreissu, etkä voi siltä välttyä. Tiedät aiempien kokemusten perusteella, että selkäsi usein kipeytyy matkan jälkeen. Tässä vaiheessa voi miettiä onko asioita, joita voisit tehdä ennen matkaa, sen aikana ja jälkeen, jotka vähentäisivät tai jopa estäisivät oireita. Tai saisitko jostain ulkopuolista apua ja ohjeita asiaan liityen. Mietit voisiko osteopaatti auttaa sinua ja löydät yhteystiedotkin valmiiksi. Todennäköisesti jäät epävarman pohdiskelun keskelle jatkossakin, jos et soita tai muuten olen yhteyksissä osteopaattiin.

Päättäessäsi kysyä apua ulkopuoliselta, voit hyödyntää hänen asiantuntemustaan ja kysyä arkarruttavat asiat ja sitten tehdä päätöksen uuden tiedon pohjalta. Varmuuden siitä kuinka kehosi reagoi hoitoon saa tietenkin kunnolla vasta sitten, kun käyt vastaanotolla. Osteopatia sattuu vaatimaan vuorovaikutusta ja kosketusta, kaukohoito ei oikein onnistu. Ja ollessasi hoidossa kannattaa tällöinkin hyödyntää vuorovaikutuksen mahdollisuus sitten oikeastikin kysymällä niistä asioista, joista lisää tietoa haluat. Voit sitten itse päättää myöhemmin hyödynnätkö tietoa tai teetkö harjoitteita jne. Merkittävin asia vuorovaikutuksessa saattaakin olla sen meille antama mahdollisuus muuttaa, vahvistaa tai poistaa uskomuksiamme niin ympäröivästä kuin sisäisestäkin maailmasta. Tietoisuus eri suunnista elämässämme ja niiden tarjoamista kokemuksista. Valinnanvapaus päättää toimintatapamme.

Tai jättää päättämättä.

Merkitty: , , , ,

Nyt meni selkä – ja sen kyllä huomaa

egg-756968_640“Rakas päiväkirja, tänään selkäni sanoi sopimuksensa irti. En kuulemma maksa riittävästi palkkaa, työtä on liikaa ja vapaata ei ollenkaan. Lisäksi se ei koe oloaan arvostetuksi. Neuvotteluyrityksistäni ei ollut apua ja olenkin nyt sitten aivan seläton. Huomenna on kai pakko lähteä ostamaan uusi…”

Todellisuus ei taida kuitenkaan toimia näin, vaikka välillä voi käydäkin mielessä uuden selän hankkiminen. Kuinka sitten toimia, kun meni se selkä ja uutta ei saa hankittua? Ensinnäkin, selkäsi ei mennyt yhtään mihinkään, vaikka voi siltä välillä tuntuakin. Olon ollessa surkea ja toiminta- sekä liikkumiskyvyn tason laskiessa saattaa mieltää pelin menetetyksi selän suhteen, mutta kyllä se siellä mukana on. Fyysisesti siis, toiminnallisuus ja kivuttomuus onkin sitten asia erikseen.

Selkä on siis mukana, mutta kuinka vakavaa selkäkipu sitten on? Pitäisikö siitä huolestua tai käydä lääkärillä? Niin ihmiset kuin muutkin eläimet tällä planeetalla voivat kokea monenlaisia asioita ja ikävistä fyysisistä tuntemuksista selkäkivut ovat varsin yleisiä. Lähestulkoon kaikilla ihmisillä on jossain vaiheessa elämäänsä selkäkipuja. Suurimmassa osassa tapauksista kyseessä ei ole mitään henkeä uhkaavaa tai vaarallista. Jos kivun lisäksi sinulle kuitenkin nousee kova kuume, virtsassa ja/tai ulosteessa on verta, virtsaa ei tule lainkaan ja et kykene pidättämään ulostetta, sisäreisien alueella ei ole tuntoa tai jalat pettävät alta etkä pysty kunnolla kontrolloimaan lihaksiasi, niin on parasta soittaa lääkäriin oitis. Lisäksi jos tunnet olosi epävarmaksi asian suhteen ja haluat konsultoida lääkäriä, tee näin. Yöuniansa ei kannata menettää jahkailun vuoksi.

Useimmiten oireet eivät kuitenkaan ole edellämainittujen kaltaisia ja mahdollisessa lääkärintarkastuksessakaan ei löydy mitään vakavaa. Oireet silti vain jatkuvat. Tässä tilanteessa voi tietysti odotella aikaa parempaa tai sitten kokeilla jotain ihan muuta. Sänkyyn ei kannata jäädä makaamaan – elämä on liikettä ja liike elämää. Tässä tapauksessa liikkeellä tarkoitetaan esimerkiksi rauhallista kävelyä, (paljain jaloin ruohikossa tai metsässä olisi ihanteellista, mutta Suomen talvioloissa ei aina kovin realistista, tee parhaasi tilanteen mukaan 🙂 ) kevyitä pumppaavia liikkeitä tai rangan taivuttelua ja liikuttelua kivun sallimissa rajoissa. Syömistä ja juomista ei kannata myöskään unohtaa ja kunnollinen yöuni tuo helpotusta moneen asiaan. Kipulääkkeistä voi olla myös apua. Etenkin lääkärin niitä määrätessä, kannattaa harkita asiaa. Se ei ole synti, vaan hyödyllinen työkalu oikein käytettäessä ja annosteltaessa.

Jos kivut eivät helpota, toimintakykysi alkaa heiketä, esimerkiksi kengännauhojen sitominen muuttuu turhan haastavaksi ja etenkin jos myös unenlaatu sekä -määrä alkavat kärsiä, kannattaa etsiä apua tilanteeseen. Kivun kanssa voi pärjätä jonkin aikaa ihan hyvin, kun saat nukuttua hyvin. Unen jättäessä sinut, kehosi kivun- ja stressinsietokyky laskevat ja yleinen ärtymystaso voi nousta sellaista vauhtia, että perässä et pysy sinä tahi läheisesi. Apua voi tietenkin hakea jo ennen kuin tilanne pääsee ärtymään paljoa. Pääasia on ettet jää yksin kärjistelemään asian kanssa. Jos bensa on autossa vähissä, ostat sitä lisää. Hammasta särkiessä varaat ajan hammaslääkäriin. Loogista olisi sitten hankkia apua myös muun kehon reagoidessa, etenkin kun ottaa huomioon, että sen kanssa vuorovaikutat jatkuvasti ja uutta ei tilalle tule, vaikka kuinka etsisi. Helpotusta sekä neuvoja kehon oireiluihin voi tarjota esimerkiksi akupunktio, osteopatia, hieronta ja fysioterapia.

Osteopaatti pyrkii työssään tehostamaan ja/tai ylläpitämään toimintakykyä, vähentämään kipuja ja jäykkyyksiä sekä ylipäätään parantamaan asiakkaidensa elämänlaatua. Keinoja ja tapoja on monia ja hyvä niin, sillä erilaisia ja ainutlaatuisia ovat myös ihmiset. Perusteellisen haastattelun ja tutkimisen pohjalta lähdetään hoitamaan ja annetaan tarpeen mukaan ohjeita/neuvoja itsehoidon, nukkumisen, istumisen, liikunnan yms. suhteen. Manuaalisen hoidon ja kosketuksen lisäksi on yhtä tärkeää kuunnella ja antaa tietoa kehon toiminnasta ja oireista. Niin selkä kuin ihminenkin ovat kokonaisuus, joiden eri osat ja toiminnot huomioimalla päästään parempaan lopputulokseen kuin vain yksittäisiä palasia pyörittelemällä.

Ihanteellista olisi saada palautettua luottamus omaan selkään ja kehoon sekä lisättyä tietoisuutta omasta kehosta ja siitä kuinka ja mitä se viestittää meille omasta toiminnastaan. Toisin sanoen mitä voin itse tehdä, jos esimerkiksi selkä alkaa oireilla ja milloin kannattaisi hakea apua vaikka osteopaatilta. Tietynlaista tulkkipalvelua siis. Elämäsi ja selkäsi eivät ole ohi tai loppu vaikka olo olisikin kuin ylläolevassa kuvassa. Niin, ja se rikkoontunut kananmuna, se kannattaa ihan vain syödä.

Alhaalla vielä katsottavaksi video selkäkivusta. Mukana tekstitys suomeksi.

Merkitty: , , , , ,
Top
Sivustolla käytetään evästeitä tilastointia varten. Jatkamalla sivuston selaamista hyväksyt evästeiden käytön.